sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Lopella

satoi eilen, kun otin valokuvia. Pyy lyllerteli metsässä tien vieressä ja ajattelin sen olevan helppo ruoka pedoille ja metsästäjille. Ei pyy mikään korppi kyllä ole.



Läheisellä lammella ei näkynyt, eikä kuulunut telkkää tällä kertaa. Ehkä se oli jossain sateelta suojassa. 


Kanttarelleja löytyi ihan hakematta ja taidan tänään kerätä nuo ja hakea lähistöltä lisää esiintymiä. Huomenna voisi syödä sitten syödä vähän paistettuja sieniä.


Pihalla oli männyn juurella tatteja ja ensin innostuin niiden olevan männyn herkkutatteja. Lähempi tarkastelu osoitti niiden olevan todennäköisesti samettitatteja. Ne voisi laittaa pataan lankojen kanssa. Tästä ideasta innostuneena tilasin eilen värjäyskirjoja Adlibriksesta. Aikoinani lukemani kirjat ovat varmaan mummon kuoltua menneet ties minne. Osaa kirjoista ei enää varmaan mistään edes löydy, eikä saa hankittua.

Pihalla oli paljon tämmöisiä punaisia kauniita sieniä. Virolainen sanalasku sanoo ' Kaikkia sieniä voi syödä, mutta toisia sieniä voi syödä vain kerran'.


2 kommenttia:

  1. Hauska tuo virolainen sananlasku! Tuosta syystä jätän sienet kokonaan metsään, en luota itseeni niiden tunnistamisessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virolainen työkaverini kertoi tuon minulle tuon sananlaskun kerran :) Tuntemattomat sienet kannattaa jättää metsään. Venäjällä kuolee vuosittain paljon ihmisiä valkoiseen ja kavalaan kärpässieneen, kun ihmiset luulevat niiden olevan herkkusieniä.

      Poista